Nykypäivän hektisessä työelämässä voi olla vaikeaa löytää aikaa kouluttautumiselle. Tällöin mikro-oppiminen voi olla hyvä ratkaisu. Tässä blogikirjoituksessa tarkastelemme, millainen oppimismenetelmä mikro-oppiminen on sekä kuinka mikro-oppimista voidaan hyödyntää osana organisaation oppimisstrategiaa.
Mitä on mikro-oppiminen?
Mikro-oppiminen on oppimismenetelmä, jossa opittava asia ja tieto jaetaan pieniin, helposti omaksuttaviin osiin. Yhdellä osiolla on yleensä yksi tarkasti rajattu aihe tai yksi oppimistavoite.
Informaation palastelu pieniin, aihekohtaisiin paloihin auttaa oppijaa keskittymään paremmin ja tekee oppimisesta helpommin omaksuttavaa. Pienet ja tiiviit tiedonpalat on helpompi sisäistää ja muistaa ja lyhyet osiot motivoivat jatkamaan. Menetelmä sopii erityisen hyvin kiireisille tai paljon liikkeellä oleville ihmisille sekä työn ohessa oppimiseen.
Yksittäinen oppimistuokio voi kestää esimerkiksi 5 tai 10 minuuttia. Mikro-oppimisen moduulit voivat sisältää esimerkiksi tekstiä, infograafeja, testejä tai lyhyitä videoita.
Mikro-oppimista käytetään usein digitaalisilla alustoilla, kuten mobiilisovelluksissa tai verkkokoulutusympäristöissä.
Perinteisiin oppimismenetelmiin kuten luokkahuoneopiskeluun verrattuna mikro-oppiminen ei vaadi esimerkiksi tuntikausien opiskelua putkeen tai pitkien koulutusten aikatauluttamista kiireiseen kalenteriin. Oppiminen tapahtuu silloin, kun käyttäjä haluaa sekä lyhyissä pätkissä, jotka mahtuvat päivittäiseen arkeen.
Mikro-oppimisen edut aikuisoppijoille
Mikro-oppimisen etuihin lukeutuu joustavuus ja mukavuus. Lyhyitä mikro-oppimisen moduuleja on helppo sovittaa kiireiseen aikatauluun ja menetelmä soveltuukin hyvin työssä opiskeluun, kun aikaa oppimiselle ei arjessa välttämättä löydy kuin pieniä hetkiä. Onkin helpompi sovittaa työn lomaan vaikka useampi lyhyt opiskeluhetki mobiililaitteella oppijalle sopivina ajankohtina kuin yksi pitkä aikataulutettu luento. Aikaa ei myöskään kulu paikasta toiseen matkustamiseen, vaan opiskelu voi tapahtua juuri siellä missä opiskelija on.
Mikro-oppiminen mahdollistaa uusien taitojen ja tietojen soveltamista välittömästi käytännön työhön, varsinkin jos aiheet ja oppimistavoitteet on mietitty ja rajattu hyvin.
Lyhyet ja kohdennetut oppimismoduulit myös parantavat tiedon säilyttämistä sekä opiskelijan sitoutumista oppimiseen.
Onnistuneen mikro-oppimisen toteuttamisen strategiat
Mikro-oppimisen toteuttamisessa on tärkeää tehokkaiden oppimismoduulien suunnittelu. Tehokkaat mikro-oppimismoduulit ovat selkeitä ja merkityksellisiä työntekijälle, hyödyntävät teknologiaa sisältöjen toteuttamisessa sekä yhdistyvät tarvittaessa muihin oppimismenetelmiin.
Merkitykselliset sisällöt sitouttavat opiskelemaan
Mikro-oppimisen sisällöissä tärkeää on merkityksellisyys. Aiheiden on oltava sellaisia, että käyttäjä voi hyödyntää niitä omassa arjessaan. Sisältöjä kannattaakin räätälöidä ja personoida vaikka roolin tai työtehtävän mukaan. Kokonaisia oppimispolkujakin voidaan personoida vaikka roolikohtaisesti. Relevantit materiaalit ja sisällöt, joita on helppo hyödyntää omassa arjessa, motivoivat käyttäjiä enemmän sekä sitouttavat opiskelemaan.
Hyödynnä digitaalisia oppimisympäristöjä mikro-oppimisen toteuttamisessa
Helppous opiskella ja selkeys opintojen etenemisessä kannustavat työntekijöitä jatkamaan opiskelua. Mikro-oppimista onkin kätevää toteuttaa digitaalisissa oppimisympäristöissä, joissa mikro-oppimisen moduuleista voidaan muodostaa oppimispolkuja, joiden avulla opiskelu on helppoa ja eteneminen opinnoissa on selkeää.
Digitaalinen alusta tarjoaa käyttäjälle myös keinon opiskella ajasta ja paikasta riippumatta sekä sisällöntuottajalle helpon ja tehokkaan tavan toteuttaa mikro-oppimisen moduulit.
Yhdistä mikro-oppiminen muihin oppimismenetelmiin
Jotkut oppimispolut voidaan koostaa vaikka pelkästään mikro-oppimismoduuleista. On kuitenkin aiheita, jotka on parempi opettaa esimerkiksi lähiopetuksella ja joihin mikro-oppimisen lyhyet tietoiskut eivät toimi. Näissä tapauksissa voi olla hyödyllistä käyttää monimuoto-oppimista (blended learning), jolloin mikro-oppiminen voi olla yksi oppimismenetelmä muiden joukossa.
Mikro-oppimista voi hyödyntää monimuoto-oppimisessa esimerkiksi niin, että mikro-oppimismoduulit toimivat valmistelevana materiaalina, jonka opiskelijat käyvät läpi ennen liveluentoa tai virtuaaliluentoa. Opetuksen voi myös järjestää niin, että ensin käydään lähiopetus tai koulutus, jossa asiat opetetaan ja luennon jälkeen opiskelijat opiskelevat mikro-oppimismoduuleja, joiden avulla luennolla opiskeltu palautetaan mieleen. Näin vahvistetaan oppimista ja tehostetaan muistamista.
Taitojen oppiminen vaatii usein toistoa ja harjoittelua. Saman asian käyminen läpi eri muodoissa, esimerkiksi ensin selitettynä luennolla ja sitten kerrattuna mikro-oppimismoduulissa, tuo kertaamiseen vaihtelevuutta ja monipuolisuutta ja näin voi myös lisätä opiskelijoiden opiskelumotivaatiota.
Digitaalisen oppimisympäristön oppimispolkujen avulla on helppo yhdistää mikro-oppimista muihin oppimismenetelmiin kuten vaikka lähiopetukseen. Katso, miten Vuolearningissä voi hyödyntää kalenteritapahtumia osana oppimispolkuja tästä videosta.
Kannusta jatkuvaan oppimiseen mikro-oppimisen avulla
Jatkuva oppiminen ja työntekijän osaamisen ja taitojen kehittäminen on tärkeää yrityksille, sillä se mahdollistaa organisaatioiden kilpailuedun sekä sopeutumisen muuttuvaan ympäristöön.
Mikro-oppiminen on yksi hyvä tapa kannustaa työntekijöitä jatkuvaan oppimiseen. Se vie vain vähän aikaa kerrallaan ja on siksi helppo suorittaa työn lomassa. Kun moduulien aiheet ja oppimistavoitteet ovat hyvin mietittyjä, voi tietoa myös soveltaa nopeasti käytännön työhön.
Mikro-oppimisen vaikutuksen mittaaminen
Kun halutaan mitata mikro-oppimisen vaikutusta, voidaan seurata tiettyjä mittareita, kuten esimerkiksi suoritusprosenttia. Tämä tarkoittaa, että seurataan käyttäjädataa siitä, kuinka moni suorittaa loppuun mikro-oppimisen moduuleja. Voidaan myös seurata, kuinka moni palaa näihin moduuleihin: kun käyttäjät palaavat aineistoon, tiedetään, että se on heille hyödyllistä.
Oppijoiden tyytyväisyyttä ja sitoutuneisuutta opiskeltaviin moduuleihin voidaan mitata palautekyselyillä. Voidaan esimerkiksi kysyä, olivatko aiheet hyödyllisiä ja kuinka relevantiksi käyttäjät kokevat sisällön, voivatko he käyttää moduulien sisältöä päivittäisessä työssään sekä oliko toteutustapa hyvä.
Oppijoiden oppimistuloksia voidaan mitata arviointien avulla. Moduulit voivat esimerkiksi sisältää tehtäviä, joissa sovelletaan opetettuja taitoja.
Digitaaliset oppimisympäristöt, kuten Vuolearning, tarjoavat hyvät mittaustyökalut oppimisanalytiikan seuraamiseen sekä kyselytyökaluja palautteen pyytämiseen, joiden avulla voit seurata mikro-oppimisen vaikutusta sekä kehittää mikro-oppimismoduuleja paremmiksi.