Vertaisoppiminen on opiskelijalähtöistä yhdessä oppimista
Vertaisoppimisessa (peer learning) oppijat oppivat toisiltaan ja työskentelevät yhdessä ongelmien ratkaisemiseksi. Arjen informaali oppiminen perustuu usein vertaisoppimiseen. Sosiaalisessa mediassa jaetaan vinkkejä kotitalousnikseistä rekrytointiin, harrastusporukassa harjoitellaan taitoja yhdessä ja ammatillisissa verkostoissa jaetaan aktiivisesti omaa osaamista muiden kanssa.
Myös muodollisessa koulutuksessa oppimislähtöinen, opiskelijan toimintaan suuntautuva opetuksellinen lähestymistapa yleistyy sisältölähtöisen ja opettajakeskeisen lähestymistavan rinnalla. Oppilaslähtöisessä opetuksessa oppimistulokset ovatkin tavallisesti parempia ja pysyvämpiä kuin perinteisessä, opettajakeskeisessä lähestymistavassa.
Vertaisoppiminen on yhteisöllistä ja kehittää vuorovaikutustaitoja
Vertaisoppiminen tukee syväsuuntautunutta oppimista ja tehtäväorientoitunutta ongelmanratkaisutapaa, eli asioiden ymmärtämistä ja sisäistämistä ulkoaopettelun sijaan. Muita on vaikea opettaa ennen kuin asian on oppinut itse.
Vertaisoppimisessa oppijayhteisö ratkaisee ongelmia yhdessä. Kun vastauksia ei löydykään suoraan opetusmateriaalista, aktivoi vertaisoppiminen yhteisön tiedon etsimiseen ja ratkaisujen löytämiseen.
Tällainen työskentelytapa vaatii kaikilta yhteistyötä ja tukee yhteisöllisyyttä. Vertaisoppiminen kehittääkin paitsi ymmärrystä yhdessä ratkotusta ongelmasta, myös vuorovaikutus- ja ongelmanratkaisutaitoja.
Vertaisoppimisen kulmakiviä ovat aktiivinen osallistuminen vuorovaikutus ja keskustelu.
Vertaisoppimisen hyödyntäminen verkkokursseilla
Verkkokursseilla vertaisoppiminen vaatii mahdollisuutta vuorovaikutukseen ja aktiivisen osallistumiseen. Verkkokurssin sisällön on hyvä olla monipuolista ja vuorovaikutukseen ohjaavaa. Osana kurssisisältöä voidaan hyödyntää esimerkiksi keskusteluja ja vertaisarviointeja.
Keskustelut auttavat jakamaan tietoa
Verkkokursseilla käytyjen keskustelujen myötä verkkokurssilaiset tutustuvat toisiinsa ja vuorovaikutus paranee. Keskusteleminen lisää usein myös sitoutumista ja oppimismotivaatiota kurssilla.
On hyvä huomata että verkkokurssilla keskustelua ei välttämättä synny spontaanisti, vaan aktiivisimmat keskustelut käydään usein kouluttajan ennalta asettamista keskustelunaiheista.
Hyviä keskustelunaiheita verkkokursseille ovat esimerkiksi
- Miten toimintamallia voisi soveltaa arjessa?
- Mitä hyviä ja huonoja puolia asiaan liittyy?
- Millaisia haasteita toimintamallin soveltamiseen liittyy?
- Miten esitetyn ongelman voisi ratkaista?
- Millaisia ratkaisuja kuvatunlaisessa tilanteessa on käytetty ja miten ne ovat toimineet?
- Millaista seurantaa toimintamallille voisi soveltaa?
Vertaisarvioinnit ohjaavat kurssilaisia arvioimaan muiden vastauksia
Vertaisarvioitavat tehtävät ovat suosittuja tapoja hyödyntää vertaisoppimista verkkokursseilla. Vertaisarvioitavissa tehtävissä opiskelija saa oman tehtäväpalautuksen jälkeen nähtäväkseen muiden opiskelijoiden vastaukset ja pääsee arvioimaan ja kommentoimaan niitä.
Hyviä vertaisarviointitehtäviä ovat esimerkiksi
- Ratkaisuehdotukset tehtävässä kuvattuun tilanteeseen
- Tehtäväsuoritteen tai prosessin kuvaaminen sanallisesti tai videolla
- Käytännön sovelluksen tai esimerkkitarinan kuvaaminen
Kun kurssilla hyödynnetään vertaisarviointeja kouluttajan antamien arvioiden sijaan kouluttajan työ kevenee sillä arviointi on joukkoistettu kurssilaisille. Vertaisarviointi onkin osallistujamäärältään suurilla kursseilla tavallisesti ainut realistinen tapa antaa henkilökohtaista palautetta jokaiselle kurssilaiselle.
Vertaisarvioinnille avatut tehtävät avaavat opiskelijoiden pohdinnan ja oivallukset muidenkin nähtäväksi, mikä mahdollistaa vertaisilta oppimisen.
Toisista oppijoista omien tuotosten antaminen muiden nähtäväksi voi tuntua jännittävältä. Siihen kuitenkin tottuu, ja vertaisarvioinnin avulla opiskelijat saavat kokemusta sekä palautteen antamisesta että sen vastaanottamisesta.
Rakentavan palautteen kirjoittaminen ja toisten oppijoiden tehtäväpalautusten analysointi opettaa kriittiseen tiedon käsittelyyn ja arviointiin. Ja kun oppija oppii arvioimaan muiden oppimistehtäviä tietyn prosessin mukaisesti, hän oppii samalla arvioimaan omaa työskentelyään samojen kriteerien mukaisesti.
Vertaisarviointi onnistuu opastamalla kurssilaisia oikein
Vertaisarvioitavia tehtäviä verkkokurssilla käytettäessä opiskelijoita on hyvä ohjeistaa siitä, millaista vertaispalautteen tulisi olla. Se, mihin vertaisarvioinnissa kiinnitetään huomiota, riippuu kurssin aihealueesta ja tavoitteista. Ensiapukurssin vertaisarvioinnit ovat erilaisia kuin proosakurssin henkilökuvauksen arviot.
Annettujen vastausten arviointikriteerinä voi käyttää esimerkiksi
- vastauksen kattavuutta
- esitettyjä perusteluja
- vastauksen oivaltavuutta
- vastausten oikeellisuutta
- käytetyn kielen rikkautta
- käsitteiden käyttöä
Pienemmillä kursseilla myös kouluttajalla on mahdollisuus arvioida vertaisarvioinnille avattuja tehtäväpalautuksia. Kouluttajan palautteen merkitystä on hyvä miettiä etukäteen: onko tarkoituksena, että kouluttaja aloittaa palautekeskustelun vai onko tarkoituksenmukaisempaa, että kouluttaja antaa arvionsa vasta kun vertaisarviot on annettu.
Avoimuus palautteen suhteen
Palautteen pyytäminen on kaikissa koulutuksissa hyödyllistä, mutta vertaisoppimiseen tähtäävällä kurssilla sen tärkeys korostuu erityisesti. Vertaisoppimista hyödyntävä kurssi perustuu vuorovaikutuksen avoimuudelle, aktiivisuudelle ja keskustelulle – tällöin on myös hyvä pyytää palautetta avoimesti ja antaa kurssilaisille mahdollisuus nähdä annetut palautteet.
Lue myös:
Vuorovaikutteisuus verkkokursseilla - tehtävät, vertaisarvioinnit ja keskustelut
Vaikuttavuutta ja joustoa koulutuksiin mikro-oppimisella
Videot verkkokursseilla - millaiset videot tukevat oppimista?